Joint ecosystem event of FORWARD’27 and eALLIANCE in Tampere 13.11.2024
Maaston kulkukelpoisuustieto tukee vastuullista puunkorjuuta
Ponssen ja Epecin FORWARD’27 sekä Patrian eALLIANCE -ekosysteemitilaisuus keräsi lähes 80 osallistujaa Tampereelle 13. marraskuuta. Tilaisuuden keskiössä oli maaston kulkukelpoisuuteen liittyvän tiedon keräämisen, siirron ja hyödyntämisen kehittäminen sekä niihin liittyvät haasteet.
Maaston kulkukelpoisuuden arviointi ja puunkorjuun haasteet
Professori Jukka Heikkonen Turun yliopistosta esitteli alustuksessaan maaston kulkukelpoisuuden arviointia metsäkoneiden tuottaman datan avulla. Johtavana ajatuksena oli hyödyntää mahdollisimman pitkälle dataa, joka on koneen tietojärjestelmästä jo valmiiksi saatavilla ilman erillistä anturointia tai mittaamista, sekä käyttää avoimia paikkatietoaineistoja, kuten satelliittikuvia. Professori Heikkonen johti Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa kehitettiin koneoppimismenetelmiä metsäkoneen reitinvalintaan ja maaston kulkukelpoisuuden ennustamiseen.
Kulkukelpoisuus on monen tekijän yhteisvaikutus, johon vaikuttavat muun muassa maan pinnanmuodot, maastotyyppi, kasvillisuus, ilmasto, sää, maanpinnan kosteus ja käytetty puunkorjuukalusto.
Maaston kulkukelpoisuus ja maastovaurioiden minimointi ovat keskeisiä vastuullisessa puunkorjuussa. Teknologian kehitys, innovaatiot ja erilaisten tietolähteiden yhdistäminen tarjoavat parempia ratkaisuja puunkorjuun suunnitteluun ja kuljettajan avustamiseen.
Kestävä kehitys on olennainen osa FORWARD’27 ja eALLIANCE -tiekartoilla.
Puunkorjuun kausivaihtelut ja haasteet
Erikoistutkija Heikki Ovaskainen Metsätehosta käsitteli puunkorjuun haasteita. Kausivaihtelu, erityisesti talvien lauhtuminen, tuo mukanaan haasteita puun toimitusketjuun. Tämän seurauksena kausivaihteluun varautuminen lisää kustannuksia puunhankintaan vuosittain. Korjuun olosuhdetekijöistä maaperän kantavuus on suurin haaste tällä hetkellä, mutta sen hallitsemiseksi on onneksi olemassa useita keinoja.
Maasto- ja sääolosuhteet asettavat haasteita, jotka vaativat erityisosaamista. Ennen puunkorjuuta on entistä tärkeämpää tehdä tarkkaa ennakkosuunnittelua. Optimoitu ajouraverkosto, joka hyödyntää topografia-, kosteusindeksi- ja sääkarttoja, voi säästää taloudellisia resursseja ja tukea luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Satelliittidatan avulla voidaan seurata ympäristön muutoksia lähes reaaliaikaisesti, mikä mahdollistaa tiedon siirtämisen tehokkaasti.
Metsäkoneiden kyky liikkua vaihtelevissa maastoissa vaatii teknologisia ratkaisuja sekä kuljettajan ymmärrystä ympäristöstä. Kuljettajan avustaminen ei rajoitu ainoastaan teknisiin apuvälineisiin, vaan myös koulutukseen ja tietoisuuden lisäämiseen maaston erityispiirteistä.
Energiatehokkuus ja ympäristön huomioiminen
Maastossa liikkuminen ei ole vain tekninen haaste; siihen liittyy myös ympäristön ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen. Erityisesti herkillä alueilla, kuten soilla ja kosteikoissa, ajoneuvojen liikkuminen voi aiheuttaa haittaa ekosysteemeille, jos kulkukelpoisuutta ei hallita oikein.
Professori Heikkonen on tutkinut metsäkoneen mittaamaa kulkuvastusta: mitä pehmeämpi maasto on, sen isompi kulkuvastus ja sen todennäköisempiä maaperävauriot ovat. Tutkimustyötä avusti Ponsse mahdollistamalla mittaustiedon saamisen metsäkoneesta. Tutkimuksessa on todennettu, että yhdistämällä avoin maastodata metsäkonedataan pystytään puunkorjuusta syntyviä uravaurioita ennustamaan jo ennen korjuuta.
Ajoneuvojen valmistajilla on vastuu suunnitella koneita, jotka minimoivat ympäristöhaitat. Älykkäät navigointijärjestelmät voivat auttaa kuljettajia välttämään herkkiä alueita ja suosittelemaan vaihtoehtoisia reittejä. Ennakkoon suunnitellut ajouraverkostot optimoivat koneen kulkureitit, mikä lisää energiatehokkuutta ja vähentää ekosysteemin rasitusta.
Yhteistyön merkitys
Maaston kulkukelpoisuuden tarkentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolten kesken. Puunkorjuun kehittäminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen ovat tärkeitä sekä ympäristön suojelun että metsäteollisuuden arvoketjun kannalta. Teknologioiden ja eri toimijoiden yhteistyö on avainasemassa tämän tavoitteen saavuttamisessa.
